Jussi Halla-aho esittää ns. ajatusrikospykälän poistamista laista. Iltalehti: ”Jumalanpilkka ja rasistinen solvaaminen
sallittava.” Iltasanomat: ”Halla-aho sallisi kansanryhmien
herjaamisen ja panettelun.” Vastuullinen journalismi on jälleen
kerran puhunut.
Joku voi nyt huomauttaa että juuri tuohonhan aloitteiden läpimeno
johtaisi. No, kerrottakoon jumalanpilkan sekä kansanryhmien
herjaamisen olevan jo nyt sallittuja, kunhan vain muistaa kohdistaa
solvauksensa ”oikeisiin” kohteisiin. Ainakaan minä en muista
noita lakipykäliä sovelletun silloin kun kysymyksessä on ollut
kantaväestön solvaaminen, tai kristinuskon pilkkaaminen.
Pidemmän aikaa on ollut selvää, ettei perinteisen median
temppuvalikoimassa ole enää muita konsteja kuin epämääräiset
vihjailut ja puolitotuuksien levittäminen, ainakin silloin kun
kysymyksessä on arkkinemesis JH-a. Tajusin muuten yksi päivä etten
osaa nimetä ainoatakaan H-a:n kanssa julkiseen debattiin suostunutta
henkilöä, joka olisi tehnyt sen toistamiseen. Vai oletteko kuulleet
viime aikoina tällä rintamalla puhuttavan paljonkin esimerkiksi
sellaisesta henkilöstä kuin Leif Salmen? Silti jollain oudon
perverssillä tavalla on ikävä niitä aikoja, jolloin studioon
marssitettiin hänen kaltaisiaan ”suvaitsevaisia”, joiden
missiona oli ampua H-a:n nouseva tähti alas.
10.9.2013
2 kommenttia:
Kommentit julkaistaan, edellyttäen että ne ovat asiallisia. Jos kommenttisi ainoa tarkoitus on oikeinkrijoituksesta, Isoista Alkukirjaimista, yhdys sanoista tai pilkkuvirheistä, nissuttaminen, jätä kommenttisi suosiolla lähettämättä. Oikeinkirjoitus on minulle tavoite, mutta en pyri siihen hampaat irvessä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Kohdalleen kirjoitettu. Tilanne on varmaan se, että lehdistö ei yksinkertaisesti voi enää kääntää kelkkaansa kasvojen menettämisen pelossa, joten se lyö kädet korville ja huutaa wääwäätä.
VastaaPoistaNiin kuin totesin toisaalla, tässä nykyisessä laissa minusta ehkä hurjinta on se, että siinä asiasta tehden kielletään mielipiteen lisäksi selkeästi myös tiedon levittäminen. Tietohan on faktaa. Eli faktoja voidaan käyttää väärin, ts. poliittisesti väärässä mielessä. Tämä mahdollistaa "ei se ehkä sillai sanonut, mutta sillai se ajatteli"-oikeudenkäytön. Jossa kyse ei enää tietenkään ole faktoista (mikä Halla-ahon tuomiossakin suoraan myönnettiin), vaan siitä, kuka ne hyväksyttävät faktat saa määritellä.
Tie helvettiin on kivetty hyvillä aikomuksilla. Suhtautuisin tilanteeseen paljon suopeammin jos tätä kiihotuspykälää sovellettaisiin kumpaankin suuntaan, mutta jopa Fobbakin on myöntänyt ettei näin ole.
VastaaPoistaMuuten, pahoittelut pitkästä viiveestä kommentin julkaisussa. On ollut aika kiirus viime aikoina..