Uskonnollisuudesta

Jussi Halla-aho kirjoittaa: ”En pidä itseäni ateistina, koska mielestäni ateismiin kuuluu enemmän tai vähemmän aktiivinen Jumalan tai jumalien olemassaolon kiistäminen.”

Vrt. ”En pidä itseäni uskovaisena, koska mielestäni uskovaisuuteen kuuluu enemmän tai vähemmän aktiivinen Jumalan tai jumalien olemassaolon myöntäminen.” Tämä olisi myös oma vastaukseni mahdolliseen tiedusteluun uskonnottomuudestani.

JH-a jatkaa: ”Dawkinsista ja muista militanteista eroan myös siinä, että en pidä uskontoa lähtökohtaisesti haitallisena vaan ihmisen psykologiaan elimellisesti kuuluvana.”

Eli uskonnollisuus olisi tavallaan ”sisäänrakennettu” aivoihin. Voi hyvinkin olla, mutta yhtä hyvin kyseessä voi olla eräänlainen aivojen toimintahäiriö. Kirjassa Ingocnito – Aivojen salattu elämä on nimittäin mielenkiintoinen kappale:

”Eikä pidä unohtaa, että pelkkien kemikaalien lisäksi henkiseen elämään vaikuttaa paljon muitakin tekijöitä - kuten esimerkiksi aivoratojen rakenne. Otetaan vaikka epilepsia. Jos epileptisen kohtauksen polttopiste osuu tiettyyn kohtaan ohimolohkossa, ihminen ei kärsi kouristuksista, vaan seuraukset ovat paljon mutkikkaampia. Tuloksena on jonkinlainen ajattelun kouristus, jonka piirteitä ovat persoonallisuuden muutokset, hyperuskonnollisuus (pakkomielle uskonnosta ja uskonnolisen varmuuden tunne), hypergrafia (laaja kirjallinen tuotanto jostain aiheesta, yleensä uskonnosta), harhakäsitys jonkun toisen läsnäolosta ja usein myös pään sisällä kuuluvat äänet, joiden ihminen katsoo tulevan Jumalalta.”

Jos tiede onnistuu joskus todistamaan että fanaattinen uskonnollisuus on vain jonkinlainen epilepsian muoto, niin seuraukset tulevat olemaan mielenkiintoisia. Henkilö joka suhtautuu uskontoon fanaattisesti, voitaisiin tutkimusten jälkeen katsoa sairaaksi ja määrätä pakkohoitoon, ainakin jos hänen uskomuksensa olisivat sellaisia että hän olisi ennen pitkää vaaraksi itselleen ja/tai muille. Hoito sisältää tietysti oletuksen tilanteen korjattavuudesta, eli potilaalle voisi jäädä jonkinlainen kevytversio aiemmista uskomuksista, mutta ilman taipumuksia itsensä tai muiden vahingoittamiseen.

Aineellinen ja aineeton

Ehdotan että kaikissa tekijänoikeuskeskusteluissa otetaan käyttöön varaskortti. Aina kun joku rinnastaa aineettoman ja aineellisen omaisuuden yhdeksi ja samaksi, ts. väittää kopioimisen ja varastamisen olevan yksi ja sama asia, hän on pelannut varaskortin ja kaikki hänen uudet ja vanhat argumenttinsa tulevat välittömästi pätemättömäksi. (Huomatkaa ettei varaskortin pelaaminen edellytä rinnastuksen tekemistä yhdessä ja samassa viestissä.)

Hommafoorumilla keskustellaan tekijänoikeuksista ja Arto Luukkainen pelaa varaskortin:

Vapaa umpihanki: Toimivan bisnesmallin keksiminen on kuitenkin hyödykkeen tuottajan, ei kuluttajan, vastuulla. Enhän voi esimerkiksi mennä esittämään sketsiviihdettä jonkin kerrostalon pihalle ja vaatimaan pääsymaksua asukkailta, jotka tuijottavat hämmästyneinä ikkunoistaan.

Arto Luukkainen: Samalla logiikalla kaupoista varastaminen pitäisi sallia, koska bisnesmallihan on väärä. Ei voi olla muiden ihmisten vastuulla se, että liikemalli ei kestä tavaran kantamista kaupasta ilmaiseksi ulos. Tämä logiikka ei liity lainkaan siihen, onko myytävä tavara atomeita vai tietoa. Tai ottakaamme esimerkki kirjakaupasta, Yksi ostaa kirjan, skannaa sen ja jakaa netissä. Kuka tekisi enää kirjoja, jos tämä tapa leviäisi?

Elikkä joka ikinen kotipuutarhuri varastaa kauppiailta, sillä he luovat kopiota elintarvikkeista ja nämä kotona kasvatetut elintarvikkeet ovat kaupan myynnistä pois. Lakiteknisesti näin ei tietenkään ole, mutta moraalisesti kyse on samasta asiasta, eikö vain? Miksei MTK kampanjoi tätä vääryyttä vastaan?

Sitä paitsi aina kun puhutaan kopioidun hyödykkeen rahallisesta arvosta, niin mietin miten kummassa tämä hyödykeen arvo oikein lasketaan? Arpakuutiolla? Satunnaislukugeneraattorilla? Mikään pankki ei kelpuuta lainan vakuudeksi muistitikkua joka sisältää kymmenentuhannen euron arvosta musiikkia, vaikka musiikkiteollisuus kuinka väittäisi asian olevan näin.

Tämä on tietenkin omaa mutuani. Joku rohkea voisi testata asiaa ja kertoa millainen pankin reaktio tarjottuun ”vakuuteen” oli. :)